Idänmasmalo on Suomessa erittäin uhanalaiseksi määritelty putkilokasvi, mutta pikaratikan Roihupellon varikon pihalta sitä löytyy.
”Siirtoistutimme idänmasmaloa Uudenmaan ELY-keskuksen luvalla. Idänmasmalo on ollut ollut perinteisesti ratapihojen laji, joten se sopii varikkoympäristöön”, projektipäällikkö Niina Salojärvi Kaupunkiliikenne Oy:stä kertoo.
Idänmasmalo on yksi esimerkki siitä, miten luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon pikaratikan ratatöiden yhteydessä. ”Ympäristötöitä toteutettiin samalla kertaa, kun työkoneet olivat muutenkin liikenteessä”, Salojärvi sanoo.
Mustapuroon Itäkeskuksesta varikolle vievän tien varteen on tuotu kiviä parantamaan taimenen elinolosuhteita puron yläjuoksulla.
Taimenta on ajateltu myös Haaganpurossa Maunulan ja Pirkkolan alueella. ”Siirsimme uoman toiselle puolelle tietä, teimme enemmän avouomaa ja poistimme kalojen kulkuesteitä.”
Viikintien varrelle on rakennettu radan alitse pieneläimille kulkurumpu.Pölyä sitovaa ja melua vaimentavaa nurmirataa, joka myös viilentää ilmaa radan ympäristössä, on lähes yhdeksän kilometriä. Pikaratikan rata Itäkeskuksesta Keilaniemeen on kaiken kaikkiaan 25 kilometrin pituinen.
Uusia koteja räystäspääskyille
Vantaanjoen yli rakennettiin ratatöiden yhteydessä uudet sillat, toinen pikaratikalle sekä pyöräilylle ja toinen jalankululle. Räystäspääskyt ovat tehneet pitkän rivin pesiä kävelysillan rakenteisiin.
”Halusimme säilyttää räystäspääskyjen pesät, kun vanha silta purettiin. Keinotekoiset pesämme eivät kelvanneet, mutta onneksi pääskyt rakensivat omia”, Salojärvi kertoo.
Vantaanjoessa elää uhanalainen vuollejokisimpukka, jonka säilymisestä huolehdittiin siirtämällä simpukat ennen rakennustöiden alkamista joen yläjuoksulle.
Paahdeniitty houkuttelee harvinaisia hyönteisiä
Espoon Laajalahdessa Natura-alueen kupeessa kiskoja reunustaa paahdeniitty.
”Niitylle on kylvetty monia eri kasvilajeja, jotka houkuttelevat hyönteisiä ja pohja on jätetty osin soraiseksi”, Salojärvi kertoo. ”Haitalliset vieraslajit eivät viihdy paahdeniityillä kuten tiheämmässä ja runsasravinteisemmassa kasvupaikassa. Sen sijaan paahdeniitty voi houkutella uhanalaisia hyönteisiä. Olisi hienoa bongata täällä joskus vaikka joku harvinainen perhonen.”
Paahdeniittyjä on myös Perkkaantiellä, Viilarintiellä sekä Maaherrantiellä Vantaanjoen molemmin puolin.
Oma lukunsa ovat monet luontokohteet, joihin pääsee pikaratikalla kätevästi virkistäytymään, kun liikenne on alkanut. Radan varrelta löytyvät Laajalahden ja Haagan alppiruusupuistot, Villa Elfvikin luontopolku, Laajalahden lintutorni, Keskuspuisto sekä Viikissä lintutornit, arboretum ja Hallainvuori.
Mutta pikaratikan kyytiä täytyy vielä hetki odottaa. Liikenne alkaa joko syksyllä 2023 tai viimeistään vuonna 2024. HSL päättää liikenteen käynnistymisen ajankohdasta aikaisintaan elokuussa. Aloituspäivä riippuu muun muassa vaunujen määrästä sekä kuljettajatilanteesta.
Lue lisää pikaratikkalinjasta 15
Kuva: Anssi Muhonen/NRC Group