Olemme syksystä 2022 alkaen selvittänet yhdessä jäsenkuntiemme kanssa joukkoliikenteen rahoituksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Kustannuksemme ovat kasvaneet merkittävästi toiminnan aloittamisen jälkeen. Selvityksen perusteella kustannuksemme nousevat 2020-luvulla yli miljardiin euroon vuodessa ja nousu jatkuu 2030-luvulla. Pitkäaikaiset sitoumuksemme ja velvoitteemme ovat ensi vuosikymmenellä vähintään 10 miljardia euroa.
Tehtävänämme on järjestää asiakkaille laadukas joukkoliikenne kustannustehokkaasti. Nyt valmistunut analyysi antaa meille ja omistajillemme eväitä tarkastella kokonaisuutta. Tehtyjen investointipäätösten vaikutuksesta HSL:n kustannusten nousu on dramaattinen. Omassa toiminnassamme se haastaa sekä joukkoliikenteen maltillisen hinnoittelun että houkuttelevan palvelutason. On tärkeää, että tunnistettuihin haasteisiin tartutaan ja ongelmia ratkaistaan etupainotteisesti. Haluamme auttaa omistajakuntia ja etsiä yhteistyössä ratkaisuja, jotta joukkoliikenne säilyy Helsingin seudulla houkuttelevana myös tulevaisuudessa.
Infra- ja operointikustannukset kovassa kasvussa
HSL:n omistajien vuosittain määrittelemän tavoitteen mukaan verovaroista katetaan enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tästä seuraa, että toinen puoli kustannuksista tulee katettavaksi lipputuloilla.
Kustannusten nousu johtuu ennen muuta infrakorvauksista, joita maksamme kunnille joukkoliikenneinfrastruktuurin rakentamisesta ja käytöstä. Tällaista infrastruktuuria ovat esimerkiksi metrorata ja -asemat, raitiotiet ja bussiterminaalit. Infrakustannuksiin sisältyy myös HSL:n maksama vuosittainen viiden prosentin korko.
Malli on kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuinen. Tyypillisesti joukkoliikenneinvestointeja rahoitetaan esimerkiksi maan arvon nousulla uuden raidehankkeen läheisyydessä tai investointikustannukset on budjetoitu valtiolle, alueelle tai kunnalle.
Vuonna 2023 infrakustannusten arvioidaan muodostavan 23 prosenttia HSL:n vuosikustannuksista, eli runsaat 200 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2010 infrakustannusten osuus vuosikustannuksistamme oli 12 prosenttia (runsaat 59 miljoonaa euroa). Vuosikustannuksissa 2035 osuuden arvioidaan nousevan jo 25 prosenttiin eli noin 280 miljoonaan euroon, mikä on viisinkertainen aloitusvuoteemme verrattuna.
Infrakustannusten kasvua selittää uusi joukkoliikenneinfrastruktuuri: etenkin metron laajeneminen Kivenlahteen vuoden 2022 lopulla ja uudet pikaraitiotiehankkeet, joista ensimmäisenä liikenne alkaa Raide-Jokerilla. Lisäksi seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat valmistumassa esimerkiksi Kruunusillat ja Vihdintien pikaratikka.
Lisäksi infrakorvausten määrään vaikuttaa vanhan infran ylläpito. Esimerkiksi moni metroasema vaatii seuraavien kymmenen vuoden aikana peruskorjausta, mistä HSL:lle syntyy suoraa kustannusta.
Infrakustannusten lisäksi myös operointikustannukset ovat kasvussa. Vuonna 2035 niiden ennakoidaan olevan noin 740 miljoonaa euroa, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Operointikustannuksiin lasketaan liikennöinnin lisäksi myös liikenteen hoitamiseen tarvittavat varikot ja liikennevälineet. Operointikustannuksia nostaa etenkin se, että uusien yhteyksien hoitamiseen tarvitaan myös uutta kalustoa ja entistä enemmän varikkokapasiteettia.
Helsingin seudun liikenneinvestointien rahoittaminen on tällä hetkellä pääosin kuntien ja sitä kautta myös HSL:n vastuulla, vaikka liikenteen verotulot saa valtio.
Meillä on itsellämme vain erittäin rajallinen mahdollisuus hillitä kustannusten nousua. Liikennemarkkinoiden toimivuus ja kyky kilpailuttaa palvelutuotantoa on olennainen keino. Valtiovallan ja omistajakuntien on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että joukkoliikenteen markkinat ovat toimivat ja toimivaltaisen viranomaisen (HSL) kyky kilpailuttaa palvelutuotantoa paranee.
HSL:n rahoituksen nykytila ja tulevaisuus, esitys
Esite joukkoliikenteen rahoituksesta HSL-alueella nyt ja tulevaisuudessa
Yhteinen näkemys HSLn rahoitusnäkymistä ja riskeistä
HSL:n tilannekuvan ja rahoituspohjan arviointi, loppuraportti