Bussinkuljettajat eivät ole koronapandemian takia myyneet lippuja kevään 2020 jälkeen, ja käytäntö jää pysyväksi myös sen jälkeen, kun virus on mennyt menojaan.
Lipunmyynnin päättymiselle on monia perusteita. Bussinkuljettajien myymien lippujen määrä oli ennen korona-aikaa vajaa prosentti kaikista myymistämme lipuista. Lipunmyynti kuitenkin viivästytti busseja pysäkeillä, joten matkanteko nopeutuu, kun myyntiä ei enää ole.
Lisäksi käytäntö eri kulkuvälineissä yhtenäistyy. Konduktöörien lipunmyynti lähijunissa päättyi kesällä 2017. Raitiovaununkuljettajat myivät viimeiset lippunsa tammikuussa 2018.
Matkalippujemme ostamiseen on lukuisia eri kanavia, joista löytyy sopivia myös turisteille ja muille satunnaisesti matkustaville. Yhä suurempi osa lipuistamme hankitaan mobiilisti älypuhelimeen ladattavalla HSL-sovelluksella, jolla voit ostaa sekä kerta-, kausi-, vuorokausi- että lisävyöhykelippuja.
Voit maksaa sovelluksella ostamasi lipun joko palveluun liittämälläsi maksukortilla tai puhelinlaskulla. Lue lisää HSL-sovelluksesta
HSL-kortti on kätevä myös yksittäisten matkojen maksamiseen. Voit ladata kortille netissä, kioskeissa, marketeissa ja automaateilla arvoa eli rahaa, jolla voit sitten maksaa yksittäisen matkasi kortinlukijalla. Lue lisää HSL-kortista
Kertalippuja voit ostaa automaateista ja Helsingissä myös pysäköintiautomaateista. Voit ostaa kerta- ja vuorokausilippuja myös ennakkoon lukuisista myyntipisteistä, kioskeista ja marketeista. Sinulle lähimmän myyntipisteen voit katsoa verkkosivujemme myyntipaikkahausta. Linkki myyntipaikkahakuun
Myyntipisteistä ennakkoon ostettavat liput ovat voimassa kaksi vuotta ostohetkestä ja niiden voimassaolo alkaa vasta sitten, kun leimaat lipun ensimmäisen matkasi alussa. Joten voit hankkia ennakkoon ostettavia kertalippuja varastoon sen määrän, kun arvelet lähiaikoina tarvitsevasi.
Käteisen käsittely on hidastanut bussien kulkua
Lipunmyynti saattoi tehdä jonoa bussien oville etenkin kesäisin turistikaudella.
”Bussinkuljettajat ovat olleet lähes poikkeuksetta tyytyväisiä lipunmyynnin päättymiseen etenkin liikenteen entistä paremman sujumisen takia”, kuljettajien kouluttajamme Hannu Kärki sanoo.
Hallituksemme päätti kuljettajien lipunmyynnin loppumisesta lokakuussa.
Vaikka lipunmyynti onkin nyt saanut pisteen, busseihin noustaan kuten ennenkin. Pääasiassa busseihin tullaan etuoven kautta ja HSL-kortti on näytettävä kortinlukijalle tai HSL-sovelluksen lippunäyttö kuljettajalle.
Bussinkuljettajat siis kaitsevat myös jatkossa sitä, että asiakkaillamme on voimassa oleva lippu. Oransseiksi maalattuihin runkolinjojen busseihin voi kuitenkin nousta sisään myös keskiovista kuljettajalle lippua näyttämättä.
Ja tietenkin saat kuljettajilta tarpeen mukaan myös neuvoja esimerkiksi reitteihin, aikatauluihin ja lippuihin liittyvissä kysymyksissä aivan kuten tähänkin asti.
Kuljettaja ajoi ja rahastaja keräsi maksut
Kun lipunmyynti busseissa päätyy, historian pyörähtää itse asiassa taaksepäin. HKL:llä (Helsingin kaupungin liikennelaitos) oli vielä 1960-luvun alkupuoliskolla rahastajat useimmilla linjoillaan, ja kuljettajat keskittyivät ajamiseen.
HKL:n ohella pääkaupunkiseudun matkustajia kuljetti joukko yksityisiä bussiyhtiöitä. Pienimmillä yhtiöillä ei välttämättä ollut rahastajia palkkalistoillaan. Joissakin bussifirmoissa maksut peri kuljettaja tai rahastaja lähdöstä riippuen.
Vaihtelevat käytännöt aiheuttivat matkustajille hämmennystä, sillä jos rahastaja oli kyydissä, sisään piti mennä takaovesta, koska rahastaja istui bussin perällä. Jos kuljettaja rahasti, sisään mentiin edestä. Vaan mistäpä matkustaja pysäkillä tiesi, oliko rahastaja mukana vai ei, ja tuloksena oli pahimmillaan säntäilyä ovilta toisille.
HKL siirtyi pysyvään kuljettajarahastukseen heinäkuusta 1966 alkaen, jolloin rahastajat jäivät kokonaan pois Lauttasaaren linjoilta 20 ja 20V. Vähitellen myös muut HKL:n linjat seurasivat perässä ja viimeinen liikennelaitoksen bussirahastaja jätti aitionsa vuoden 1975 lopussa.
Samoihin aikoihin myös yksityiset bussiyhtiöt luopuivat rahastajistaan. Kuljettajarahastukseen siirtymisen syynä oli ennen kaikkea talous: rahastajien poisjäänti palkkalistoilta merkitsi sitä, että liikenteenharjoittajien palkkakustannukset pienenivät.
Ja näin on maailma nyt: kuljettajat ovat ripustaneet rahareppunsa naulaan niitä ainakin puolisen vuosisataa kannettuaan, ja rahastuksen hoitaa älypuhelin tai HSL-kortti.
Kuljettaja rahastamassa Erottajan pysäkillä 1960-luvun lopussa.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto