Lentoasemalta poistuminen ja kulkutapavalinnat
Helsinki-Vantaan lentoasema on tärkeä kansainvälinen solmupiste, jonka saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota seudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnittelua varten tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa lentoasemalle suuntautuvasta liikenteestä.
Lisäksi lentoaseman henkilöliikenteestä tarvitaan tietoa Helsingin seudun liikenne-ennustemallia varten.
Helsingin seudun asukkaiden liikkumista tutkitaan muun muassa Helsingin seudun liikenteen (HSL) toteuttamalla Liikkumistutkimuksella, Helsingin kaupungin Liikkumistottumustutkimuksella sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valtakunnallisella henkilöliikennetutkimuksella.
Kyseiset tutkimukset eivät yksinään tuota kokonaiskuvaa seudulla tapahtuvasta liikkumisesta vaan erityiskohteissa, kuten lentoasemalla ja satamissa, on tarpeen tehdä täydentäviä tutkimuksia, sillä niihin kohdistuu runsaasti myös seudun ulkopuolella asuvien matkoja.
Tämän tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää, mistä ja millä kulkutavalla matkustajat saapuvat Helsinki-Vantaan lentoasemalle lentomatkalle lähtiessään sekä minne ja millä kulkutavalla matkustajat poistuvat lentomatkalta saapuessaan. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin suorahaastatteluina lentoasemalla.
Tutkimuksen tekninen toteutus on kuvattu tarkemmin artikkelissa Tutkimuksen toteuttaminen.
Lentoasemalla haastatteluja tehtiin viikon jokaisena päivänä. Aiemmissa tutkimuksissa haastatteluja on tehty ainoastaan arkipäivisin, joten tulokset raportoidaan erikseen arkipäiville (ma-to) ja viikonlopulle (pe-su), jotta raportti on vertailukelpoinen aiempiin HSL:n lentoasemalla tehtyihin tutkimuksiin nähden.
Ihmisten liikkumisen on nähty olevan melko samankaltaista maanantaista torstaihin, kun puolestaan perjantai, lauantai ja sunnuntai eroavat arkipäivistä. Liikkumisen lentoasemalle voidaan myös olettaa poikkeavan jonkin verran arkipäivien ja viikonlopun välillä, sillä työmatkaliikkuminen tapahtuu pääosin arkisin. Työmatkalaisten lentojen saapumisajat ja lentokentältä poistumisen kulkutapavalintojen voi olettaa poikkeavan vapaa-ajanmatkalaisista, mistä syystä arkipäiviä ja viikonloppuja on syytä tarkastella erikseen.
Tässä artikkelissa kuvataan lentoaseman toimintaympäristöä sekä raportoidaan tulokset lentoasemalta poistuvien matkustajien osalta. Artikkelin päättää yhteenveto tuloksista ja loppupäätelmät.
Tutkimuksen taustaa
Lentoasemaa ja sen ympäristöä ja liikennejärjestelyjä on uudistettu viime vuosina.
Kehärata otettiin käyttöön ja lentoaseman terminaalin sisäänkäynti avattiin joulukuussa 2015. Kehäradan käyttö Lentoasemalle suuntautuvassa liikenteessä on siten jo hyvin vakiintunutta.
Kehäradan käyttöönoton yhteydessä uudistettiin myös Vantaan bussilinjasto. Muutoksen myötä kehärata ja Vantaan bussilinjasto muodostavat uudenlaisen kokonaisuuden, jossa kehäradan junat toimivat tihein vuorovälein liikennöitävänä runkoyhteytenä ja bussit muodostavat liityntälinjaston kehäradan asemille.
Lentoaseman terminaalia on Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman aikana laajennettu merkittävästi. Kaikkien lentojen lähtöselvitykset, turvatarkastukset ja matkatavaranluovutus keskitettiin samaan rakennukseen vuonna 2022, kun joulukuussa 2021 valmistuneet lähtö- ja tuloaulat otettiin käyttöön. Samalla otettiin käyttöön myös uudet pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyt.
Koronapandemia romahdutti lentoaseman matkustajamäärät vuonna 2020 ja vaikutti merkittävästi ihmisten kulkutapavalintoihin.
Matkustajamäärä on alkanut palautua asteittain matkustusrajoitusten poistamisen jälkeen, mutta on edelleen alhaisempi kuin ennen pandemiaa. Kun vuonna 2019 lentoaseman matkustajamäärä oli 22 miljoonaa, vuonna 2023 matkustajia oli 15 miljoonaa (noin 30 % vähemmän).
Matkustajamäärien palautumista koronaa edeltävään aikaan hidastivat erityisesti Aasian pitkään jatkuneet koronarajoitukset. Koronarajoitusten lisäksi Aasian liikenteen palautumiseen vaikuttaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen takia voimassa oleva Venäjän ylilentokielto. (Finavia, liikennetilastot)
Lentoasemalle on useita joukkoliikenteen yhteyksiä. Kehärata kuljettaa matkustajat junalla lentoaseman terminaalin sisäänkäynnille Helsingin keskustasta Tikkurilan sekä Myyrmäen kautta. Matka-aika Lentoaseman ja Helsingin keskustan välillä on noin 30 minuuttia.
Kehärata mahdollistaa sujuvat yhteydet myös muualle Suomeen, sillä Tikkurilan asema toimii solmupisteenä pääradan ja kehäradan välillä. Pasilan asema puolestaan yhdistää rantaradan ja kehäradan liikenteen.
Vaikka valtaosa Vantaan bussilinjastosta uudistui kehäradan käyttöönoton myötä, lentoasemalle on edelleen myös bussiyhteyksiä. Nykyisin Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä liikennöi HSL:n runkolinja 600, jonka matka-aika on noin 40 minuuttia. Lentoasemalle liikennöi useita kaukoliikenteen linja-autoja muun muassa Turun, Tampereen ja Lahden suunnasta.
Autoilijoille lentoasemalla on useita maksullisia pysäköintialueita. Lisäksi terminaalirakennuksen edessä on pikaparkki matkustajien jättämistä ja hakemista varten.
Taksit jättävät matkalle lähtevät matkustajat terminaalirakennuksen pääoven eteen. Lentoasemalta poistuvia matkustajia palvelee saapuvien lentojen kerroksessa sijaitseva taksiasema.
Tutkimuksen tulokset
Lentoasemalta poistuvilta matkustajilta kysyttiin matkan määräpaikkaa. Arkisin 54 % lentoasemalta poistuvista ilmoitti määränpääkseen pääkaupunkiseudun (kuva 1). Noin 9 % matkusti KUUMA-kuntiin ja muualle Uudellemaalle. Vastaavasti 37 % matkusti muualle Suomeen.
Viikonloppuisin 53 % lentoasemalta poistuvista ilmoitti määränpääkseen pääkaupunkiseudun. Noin 9 % matkusti KUUMA-kuntiin ja muualle Uudellemaalle. Vastaavasti 38 % matkusti muualle Suomeen.
Ulkomaille oli matkalla hyvin vähäinen osa matkustajista.
Kuva 1. Lentoasemalta poistuvien matkustajien määräpaikat.
Haastateltavia pyydettiin listamaan järjestyksessä kaikki matkalla käytettävät kulkutavat. Mikäli kulkutapoja oli enemmän kuin yksi, pyydettiin nimeämään matkan pääasiallinen kulkutapa (kilometreissä pisimmän osuuden kulkutapa). Aineistosta on tarkasteltu pääasiallista kulkutapaa sekä ensimmäistä kulkutapaa, jolla haastateltava poistui lentoasemalta.
Kysymyksiin tulee eri vastaukset, jos haastateltava esimerkiksi poistuu lentoasemalta junalla ja jatkaa matkaa linja-autolla muualle Suomeen.
Kuvassa 2 on esitetty lentoasemalta poistuvien matkustajien kulkutapajakauma pääasiallisen kulkutavan mukaan.
Arkisin 33 % matkustajista käytti pääkulkutapana junaa lentoasemalta poistuessaan. Vastaavasti 38 % kulki autolla ja 20 % taksilla. Kestävien kulkutapojen osuus (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) oli arkisin 39 %.
Viikonloppuisin 28 % matkustajista käytti pääkulkutapana junaa lentoasemalta poistuessaan. Vastaavasti 42 % kulki autolla ja 21 % taksilla. Kestävien kulkutapojen osuus oli viikonloppuisin 34 %.
Kuva 2. Lentoasemalta poistuvien matkustajien pääkulkutapa
Tarkasteltaessa pääkulkutapaa matkan määränpään mukaan, huomataan, että lentoasemalta Helsinkiin lähtevistä 40 % käytti pääkulkutapana junaa (kuva 3). Taksi oli toiseksi yleisin kulkutapa, sillä 33 % matkustajista kulki Helsinkiin taksilla. Autoa pääkulkutapana käytti puolestaan 16 % matkustajista. Linja-auton osuus oli 8 %.
Kestävien kulutapojen osuus oli siten Helsinkiin kulkevilla noin 50 %.
Muualle pääkaupunkiseudulle kuljettiin pääosin autolla (36 % matkustajista) ja taksilla (27 % matkustajista). Junan osuus oli muualle pääkaupunkiseudulle kulkevilla noin 22 %.
Kestävien kulkutapojen osuus muualle pääkaupunkiseudulle kulkevilla oli noin 30 %.
Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kuljettaessa autoilu oli merkittävästi yleisempää. Noin 63 % käytti pääkulkutapana autoa ja 20 % taksia. Junalla kulki 17 % matkustajista.
Muualle Suomeen kuljettiin pääosin autolla (56 % matkustajista) ja junalla (36 % matkustajista). Välimatkan kasvaessa taksin käyttö oli vähäisempää, ja muualle Suomeen kulkevista ainoastaan 4 % ilmoitti pääkulkutavakseen taksin.
Kuva 3. Pääkulkutapa matkan määränpään mukaan (arki)
Aineistosta tarkasteltiin matkan pääkulkutapaa myös sen mukaan, mihin aikaan matkustaja oli ilmoittanut poistuvansa lentoasemalta.
Lentoja saapuu kaikkiin vuorokaudenaikoihin ja vuorokaudenaika vaikuttaa kulkutavan valintaan muun muassa joukkoliikenteen tarjonnan kautta. Esimerkiksi yöaikaan junat kulkevat harvennetulla vuorovälillä, jolloin sopivaa joukkoliikenneyhteyttä lentoasemalta ei välttämättä ole tarjolla.
Koettu turvallisuus puolestaan vaikuttaa ilta- ja yöaikaan kulkutavan valintaan, jolloin saatetaan välttää joukkoliikenteellä matkustamista. Siten auton kulkutapaosuuden nähdään olleen ilta- ja yöaikaan suurempi, kun taas joukkoliikenteen osuus oli suurimmillaan päivällä.
Kuvassa 4 on esitetty kulkutapajakauma lentoasemalta lähtöajan mukaan. Auton kulkutapaosuus oli pienimmillään 22 % aamupäivällä (klo 9–12). Samaan aikaan taksin osuus oli kuitenkin suurimmillaan (42 %). Junan osuus oli aamupäivällä 25 %.
Junan kulkutapaosuus oli suurimmillaan 46 prosenttia alkuiltapäivästä (klo 12–14). Samaan aikaan kestävien kulkutapojen osuus oli suurimmillaan (52 %). Samaan aikaan auton osuus oli 29 % ja taksin 18 %.
Auton kulkutapaosuus kasvoi iltaa kohden junan kustannuksella. Auton kulkutapaosuus oli suurimmillaan (45 %) myöhään illalla (klo 22–23). Samaan aikaan myös taksin kulkutapaosuus oli suuri (31 %). Kestävien kulkutapojen osuus oli myöhään illalla 22 % eli merkittävästi vähäisempi kuin päivällä.
Kuva 4. Pääkulkutapa leontoasemalta lähtöajan mukaan
Lentoasemalta poistuneilta matkustajilta kysyttiin, kuinka usein he tekevät vastaavan matkan lentoasemalta. Vastaavalla matkalla tarkoitetaan samaan määränpäähän tapahtuvaa matkaa lentoasemalta.
Arkisin lentoasemalta poistuneista matkustajista 83 % tekee vastaavan matkan muutamana päivänä vuodessa tai harvemmin (kuva 5). Noin 15 % matkustajista tekee vastaavan matkan 1–3 päivänä kuukaudessa.
Muutamana päivänä vuodessa vastaavan matkan tekevistä 31 % kulki junalla ja 4 % linja-autolla. Vastaavasti 43 % kulki autolla ja 18 % taksilla.
Harvemmin kuin muutamana päivänä vuodessa vastaavan matkan tehneet kulkivat lentoasemalta yleisimmin junalla. Noin 37 % kulki junalla ja 7 % linja-autolla. Vastaavasti 34 % kulki autolla ja 17 % taksilla.
Ne matkustajat, jotka ilmoittivat tekevänsä vastaavan matkan lentoasemalta 1–3 päivänä kuukaudessa, kulkivat muita useammin taksilla (35 % matkustajista). Auton kulkutapaosuus oli tässä ryhmässä 34 %. Vastaavasti junalla kulki 27 % ja linja-autolla 3 % matkustajista.
Kuukausittain lentoasemalla käyvistä monet ovat oletettavasti työmatkalaisia, joille työnantaja korvaa taksimatkan osana työmatkakuluja, mikä selittää taksin suurempaa kulkutapaosuutta kyseisessä ryhmässä.
Myös viikonloppuja tarkasteltaessa taksin kulkutapaosuus on suurempi niillä matkustajilla, jotka kulkevat lentoasemalle kuukausittain. Auton ja junan kulkutapaosuudet olivat suuremmat niillä, jotka tekevät vastaavan matkan lentoasemalta kerran muutaman kerran vuodessa tai harvemmin, kuin niillä, jotka tekevät vastaavan matkan 1–3 päivänä kuukaudessa.
Matkojen toistuvuuden kautta tarkasteltuna suurin matkustajaryhmä ovat muutamana päivänä vuodessa lentoasemalta poistuvat, joita on noin puolet kaikista matkustajista.
Kuva 5. Pääkulkutapa matkan toistuvuuden mukaan
Lentoasemalta poistuvilta matkustajilta kysyttiin ruumaan menevän matkatavaran määrää, sillä mukana kulkevan matkatavaran määrällä voi olla vaikutusta kulkutavan valintaan. Painavien laukkujen kanssa matkustettaessa kulkutavaksi valikoituu tyypillisesti auto, mikäli sellainen on käytössä.
Matkustajia, joilla oli mukanaan kaksi tai useampia ruumassa kulkeneita laukkuja oli arkisin 12 % ja viikonloppuisin 22 % kaikista matkustajista (kuva 6).
Arkisin ja viikonloppuisin noin 70 % matkustajista oli mukanaan yksi ruumassa kulkenut matkatavara. Vastaavasti arkisin 18 % ja viikonloppuisin 9 % matkustajista ilmoitti, ettei heillä ollut lainkaan ruumaan menevää matkatavaraa.
Arkisin ja viikonloppuisin auton kulkutapaosuus oli suurin niillä matkustajilla, joilla oli mukana kaksi tai useampia laukkuja.
Junaa puolestaan käyttivät yleisimmin matkustajat, joilla ei ollut mukana ruumassa kuljetettavaa matkatavaraa.
Kuva 6. Pääkulkutapa ruumassa kulkeneen matkatavaran määrän mukaan
Matkustajilta kysyttiin myös erikoismatkatavaroiden määrää. Ainoastaan 4 % matkustajista ilmoitti, että heillä on mukana erikoismatkatavaroita (esim. sukset). Vähäisen havaintomäärän vuoksi näiden matkustajien kulkutapoja ei tarkasteltu erikseen.
Kuvissa 7, 8 ja 9 on esitetty lentoasemalta arkisin ja viikonloppuisin poistuneiden matkustajien matkojen määränpäät matkalla käytetyn pääkulkutavan mukaan.
Lentoasemalta poistuttiin junalla pääosin pääkaupunkiseudulle ja pääradan varren kuntiin.
Autolla poistuttiin laajasti pääkaupunkiseudun kuntiin ja pääradan varren kuntiin. Autolla poistuttiin myös alueille, joista ei ole raideyhteyttä lentoasemalle ja joista lentoasema on haastavaa saavuttaa joukkoliikenteellä.
Taksilla poistuttiin autoa suppeammalle alueelle, pääosin Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle.
Kuva 7. Lentoasemalta junalla poistuneiden matkustajien määräpaikat.
Kuva 8. Lentoasemalta autolla poistuneiden matkustajien määräpaikat.
Kuva 9. Lentoasemalta taksilla poistuneiden matkustajien määräpaikat.
Joukkoliikenteellä kulkevilta matkustajilta kysyttiin myös, minkälaista lippua he käyttävät poistuessaan lentoasemalta.
Niistä matkustajista, jotka käyttivät pääkulkutapanaan joukkoliikennettä ja tarvitsivat matkalleen lipun, 39 % ilmoitti ostavansa HSL:n kertalipun ja 3 % HSL:n vuorokausilipun. Noin 12 % matkustajista ilmoitti käyttävänsä HSL:n kausilippua (+ mahdollinen lisävyöhykelippu).
Muut matkustajat käyttivät pääasiassa VR:n junalippua ja muita HSL-liikenteessä kelpaavia joukkoliikennelippuja. Toisaalta merkittävä osa vastaajista ei osannut vielä haastatteluhetkellä kertoa, mitä lippua käyttävät poistuessaan lentoasemalta.
Vastaajilta kysyttiin, olisiko nyt valitun pääkulkutavan sijaan jonkin toisen kulkutavan käyttö mahdollista lentoasemalta poistuttaessa. Vaihtoehtoista kulkutapaa tarkasteltaessa kyseessä on siten vastaajan kokemus mahdollisuudesta käyttää auton sijaan kestäviä kulkutapoja.
Arkipäivinä lentoasemalta poistuneista autoilijoista 51 % ilmoitti, että olisi auton sijaan voinut käyttää kestäviä kulkutapoja. Suosituimmat vaihtoehdot autolle olivat juna ja linja-auto. Junaa olisi voinut käyttää 40 % ja linja-autoa 11 % autoilijoista. Vastaavasti 10 % ilmoitti taksin vaihtoehtoiseksi kulkutavaksi omalle autolle.
Noin 39 % autoilijoista oli sitä mieltä, ettei autolle ole mahdollista vaihtoehtoa.
Viikonloppuisin 48 % lentoasemalta poistuneista autoilijoista ilmoitti, että olisi auton sijaan voinut käyttää kestäviä kulkutapoja. Junalla olisi voinut poistua 41 % ja linja-autolla 7 % autoilijoista. Vastaavasti 8 % ilmoitti taksin vaihtoehtoiseksi kulkutavaksi omalle autolle.
Viikonloppuisin 44 % autoilijoista oli sitä mieltä, ettei autolle olisi ollut järkevää vaihtoehtoa.
Tuloksista on nähtävissä se, että lentoasema on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä ja autolla poistutaan lentoasemalta pääasiassa jostain muusta syystä kuin puuttuvien joukkoliikenneyhteyksien takia.
Vastaajilta ei kuitenkaan kysytty tarkemmin syitä kulkutavan valinnalle tai syytä, miksei auton sijaan käytetty kestäviä kulkutapoja silloin, kun se olisi ollut vastaajan mielestä mahdollista.
Syynä voi olla esimerkiksi tottumus ja autoilun helppous, lennon saapumisaika, matkatavaroiden määrä tai suuremman seurueen kulkeminen samalla kyydillä lentoasemalta.
Pääkulkutavan lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä käytettyä kulkutapaa lentoasemalta poistuttaessa.
Arkisin 35 % matkustajista käytti junaa ensimmäisenä kulkutapana lentoasemalta poistuessaan. Vastaavasti 36 % matkustajista poistui autolla ja 21 % taksilla (kuva 10).
Viikonloppuisin 30 % matkustajista käytti junaa ensimmäisenä kulkutapana lentoasemalta poistumiseen. Vastaavasti 40 % matkustajista poistui lentoasemalta autolla ja 23 % taksilla.
Autoilijoilta kysyttiin myös auton pysäköinnistä. Arkisin 69 % autolla lentoasemalta poistuvista oli pysäköinyt auton lentoasemalle. Vastaavasti viikonloppuisin autolla poistuvista 59 % oli pysäköinyt auton lentoasemalle. Muut saivat kyydin tai esimerkiksi vuokrasivat auton lentoasemalta.
Kuva 10. Ensimmäinen kulkutapa lentoasemalta poistuttaessa.
Yli puolet matkustajista poistui lentoasemalta pääkaupunkiseudulle, josta lentoasema on pääosin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Noin 9 % matkusti KUUMA-kuntin ja muualle Uudellemaalle. Hieman alle 40 % matkustajista matkusti muualle Suomeen.
Ulkomaille matkaansa maitse jatkavien osuus oli hyvin vähäinen.
Lentoasemalta poistumisen kulkutapavalintaan vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten lennon saapumisaika, matkaseurueen koko ja matkatavaroiden määrä. Auto tai taksi saatetaan kokea joukkoliikennettä helpommaksi ja mukavammaksi kulkutavaksi lentoasemalle, mikäli lento saapuu myöhään, matkalla on oltu koko perheen voimin tai matkatavaraa on runsaasti.
Arkisin 33 % matkustajista käytti pääkulkutapana junaa lentoasemalta poistuessaan. Vastaavasti 38 % kulki autolla ja 20 % taksilla. Kestävien kulkutapojen osuus oli lentoasemalta poistuttaessa 39 %.
Helsinkiin ja toisaalta Uudenmaan ulkopuolelle matkustettiin eniten junalla. Vastaavasti taksin kulkutapaosuus oli suurin pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla. Autoa käyttivät eniten pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Uudellemaalle suuntaavat matkustajat.
Kellonajan mukaan tarkasteltuna joukkoliikennettä käytettiin eniten päiväaikaan. Alkuiltapäivästä (klo 12–14) junan osuus oli suurimmillaan (46 %). Auton kulkutapaosuus kasvoi iltaa kohden junan kustannuksella. Auton kulkutapaosuus oli suurimmillaan (45 %) myöhään illalla (klo 22–23). Samaan aikaan myös taksin kulkutapaosuus oli suuri (31 %).
Joukkoliikennettä käyttivät eniten matkustajat, joilla ei ollut mukanaan ruumassa kulkenutta matkatavaraa tai ainoastaan yksi ruumassa kulkenut laukku. Matkustajat, joilla oli kaksi tai useampia ruumassa kulkeneita laukkuja, valitsivat yleisimmin kulkutavaksi auton.
Joukkoliikenteellä kulkevilta matkustajilta kysyttiin myös, minkälaista lippua he käyttävät poistuessaan lentoasemalta. Niistä matkustajista, jotka käyttivät pääkulkutapanaan joukkoliikennettä ja tarvitsivat matkalleen lipun, 39 % ilmoitti ostavansa HSL:n kertalipun ja 3 % HSL:n vuorokausilipun. Noin 12 % matkustajista ilmoitti käyttävänsä HSL:n kausilippua (+ mahdollinen lisävyöhykelippu).
Muut matkustajat käyttivät pääasiassa VR:n junalippua ja muita HSL-liikenteessä kelpaavia joukkoliikennelippuja. Toisaalta merkittävä osa vastaajista ei osannut vielä haastatteluhetkellä kertoa, mitä lippua käyttävät poistuessaan lentoasemalta.
Vastaajilta kysyttiin myös, olisiko nyt valitun pääkulkutavan sijaan jokin toinen kulkutapa ollut mahdollinen lentoasemalta poistuttaessa. Vaihtoehtoista kulkutapaa tarkasteltaessa kyseessä on siten vastaajan kokemus mahdollisuudesta käyttää auton sijaan kestäviä kulkutapoja.
Arkipäivisin 51 % autolla poistuneista ilmoitti, että olisi auton sijaan voinut käyttää kestäviä kulkutapoja. Toisin sanoen noin puolet autoilijoista on sellaisia, joille lentoasema olisi saavutettavissa joukkoliikenteellä, mutta auto on valikoitunut pääkulkutavaksi tottumuksesta tai autoilun helppouden ja mukavuuden johdosta.
Pääkulkutavan lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä käytettyä kulkutapaa lentoasemalta poistuttaessa.
Arkisin 36 % matkustajista poistui lentoasemalta autolla ja 21 % taksilla. Vastaavasti 35 % matkustajista käytti junaa ensimmäisenä kulkutapana lentoasemalta poistumiseen.
Pysäköinnistä kysyttäessä noin 69 % autolla arkisin lentoasemalta poistuvista oli pysäköinyt auton lentoasemalle. Muut saivat kyydin tai esimerkiksi vuokrasivat auton lentoasemalta.