Kysymyksiä ja vastauksia

Linjan liikenne alkoi aamulla 12.8.2024.

Ratikat kulkevat Sompasaaresta eteläkärjestä eli Nihdistä Kalasataman metroaseman kautta Pasilaan.

Reitti on Konttisatamankatu - Aallonhalkoja - Junonkatu - Leonkatu - Hermannin rantatie - Vallilanlaakso - Radanrakentajantie - Ratamestarinkatu - Asemapäällikönkatu - Pasilansilta – Pasilankatu - Kyllikinportti – Pasilanraitio.

Linja luo kaivatun poikittaisen raideyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille sekä linkittää reitin varrella liikenteen solmukohdissa raitiovaunut, lähijunat ja metron toi1siinsa. Reitin varrelta on yhteys myös Itäväylän, Lahdenväylän ja Mäkelänkadun busseihin.

Linja myös muodostaa yhteyden Kumpulan kampuksen alueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan. Lisäksi linjan Kalasataman päätepysäkki Nihdissä tarjoaa jatkossa vaihtoyhteyden Kruunusilloille.

HSL on alustavasti suunnittelut, että ratikoita kulkisi 10 minuutin välein.

Linjaa ajetaan seuraavasti: 

• Arkisisin klo 5.27 alkaen noin klo 00.30 asti, vuoroväli 10-12 minuuttia
• Lauantaisin klo 5.45 alkaen noin klo 00.30 asti, vuoroväli 10-20 minuuttia
• Sunnuntaisin klo 6.31 alkaen noin klo 00.30 asti, vuoroväli 12-20 minuuttia

Uuden linjan aikatalut tulivat Reittioppaaseen heinäkuun puolivälissä.

Matka Nihdin päätepysäkiltä Maistraatintorin päätepysäkille Länsi-Pasilaan kestää 20-21 minuuttia. Kalasataman metroasemalta Pasilan rautatieasemalle pääsee 12 minuutissa. 

Ratikkalinjalta 13 voi vaihtaa metroon Kalasatamassa, juniin Pasilassa sekä muille ratikkalinjoille Mäkelänkadulla ja Pasilassa. Busseihin voi vaihtaa lukuisissa eri paikoissa Hermannin rantatiellä, Mäkelänkadulla ja Pasilassa.

Kalasatamassa Redin kauppakeskuksessa on liityntäpysäköintialue K6 -kerroksessa, jossa on myös sopimuspysäköinti.

Kerroksessa on yhteensä 658 paikka, joista sähköautojen latauspaikkoja on 67 ja invalidipaikkoja 15. Pysäköinnin voi maksaa ainoastaan maksukortilla. 

Linjaa liikennöidään aluksi nykyisellä kaupunkiratikkakalustolla eli nivelratikoilla ja Articeilla.

Linjaa ryhdytään ajamaan Kruunusiltojen liikennettä varten hankituilla Artic X54-vaunuila sitä mukaan, kun Kaupunkiliikenne Oy saa lisää pikaratikkakalustoa käyttöönsä.

Nykyarvioiden mukaan linjaa ajetaan kokonaisuudessaan Artic X54 -vaunuilla keväästä 2025 alkaen, jolloin pikaraitiotievaunuja on saatu tarpeeksi liikenteeseen.

Raitiolinja 13 ei ole pikaraitiotie, mutta se on moderni kaupunkiraitiotie, jota ajetaan pääasiassa omilla kaistoilla. Linjalla on liikennevaloetuudet ja vaunujen keskinopeus on suurempi kuin perinteisellä kaupunkiratikalla.

Helsingin kantakaupungin raitioteiden keskinopeus on noin 14 km/h. Linjalla 13 tavoitteena on 18-20 km/h.

Linjaa varten on rakennettu 4,5 kilometriä uutta rataa Nihdistä Mäkelänkadulle. Itä- ja Länsi-Pasilassa ratikat kulkevat noin kahden kilometrin verran vanhoja ratikkakatuja, mutta radoille ja kaduille on tehty huomattavia parannustöitä.

Uuden linjan 14 pysäkkiparia ovat:

• Esterinportti
• Maistraatintori
• Palkkatilanportti
• Pasilan asema
• Asemapäällikönkatu
• Velodromi
• Nylanderinpuisto
• Haukilahdenkatu
• Sörnäistenkatu
• Vanha talvitie
• Kalasatama (M)
• Polariksenkatu
• Sompasaari
• Nihti

Ennusteiden mukaan vuonna 2030 Vallilanlaakson läpi kulkee raitiolinjalla 13 yli 20 000 ihmistä päivittäin. Valtaosa matkustajia kulkee nimenmaan puiston läpi. Vallinlaakson pysäkiltä kyytiin nousevien matkustajien määrä on arvioitu liian pieneksi, jotta pysäkkiä kannattaisi perustaa.

Niin sanotut puistopysäkit, esimerkiksi Kaupunginpuutarha Helsinginkadulla, ovat perinteisesti ratikkaverkoston vähiten käytettyjä pysäkkejä.

Erillinen pysäkki keskellä puistoa heikentäisi huomattavasti linjan palvelua tuomatta juuri lisää kohteita radan piiriin. Pysäkki vaatisi mahdollisesti lisäkalustoa linjan liikennöintiin, mikä kasvattaisi linjan kustannuksia. Puistossa ei myöskään ole sellaista maankäyttöä tai muita toimintoja, jotta perustelisivat pysäkin tarvetta.

Kun linjan 13 liikenne alkaa, Vallilanlaakson lähiympäristön joukkoliikennepalvelut ovat erittäin hyvällä tasolla. Laakson molemmissa päissä on pysäkit, joiden kautta koko alue on helposti tavoitettavissa.

Puistoaluetta on kehitetty radan rakentamisen yhteydessä ja sinne on rakennettu myös uusia puistoraitteja, jotka helpottavat kulkemista Vallilanlaaksosta ja jalkapallokentiltä Mäkelänkadun pysäkeille.

Hermannin rantatien varrelle on rakennettu kadun molemmille puolille yksisuuntaiset pyörätiet. Vallilanlaaksoon avattiin syksyllä 2023 ympärivuotinen polkupyöräilybaana, joka mahdollistaa nopean pyöräliikenteen. Baanan vieressä kulkee kävelytie.

Linjalla kulkee matkustajia ensimmäisinä vuosinaan arviolta 12 000 - 15 000 henkeä/arkipäivä. Matkustajamäärät noussevat tuntuvasti sen jälkeen, kun Kruunusiltojen ratikkaliikenne alkaa näillä näkymin vuonna 2027. 

Ainoa bussiliikenteen muutos on se, että linjan 59 päätepysäkki siirtyy Sompasaaresta Herttoniemeen, kun raitiolinjan 13 liikenne alkaa.

Esteettömyys on otettu huomioon sekä kaluston että pysäkkien suunnittelussa. Lähtökohta esteettömälle liikkumiselle on se, että ratikat ovat koko matalalattiaisia ja pysäkkikorokkeet ovat samalla tasolla vaunun lattian kanssa.

Linjaa sijoittuu kokonaisuudessaan A-vyöhykkeelle. Koska HSL-alueella ei voi ostaa yhden vyöhykkeen lippua, matkustaja tarvitsee linjalla vähintään AB-lipun.

Kuljettajat eivät myy lippuja raitiovaunuissa. Vaunuissa on matkakortinlukijat, joilla voi ostaa lipun HSL-kortin arvolla eli rahalla. HSL-korttia ei tarvitse näyttää lukijalle, jos korttiin on ladattu kautta eli aikaa.

Kätevintä on kuitenkin hankkia lippu etukäteen esimerkiksi ostamalla se HSL-sovelluksella.

HSL ja raitiovaunuliikennettä operoiva Kaupunkiliikenne Oy ovat ennalta määrittäneet, miten mahdollisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa toimitaan.

Linjan 13 osalta ratainfra ei mahdollista poikkeusreittejä, mikä valitettavasti tarkoittaa sitä, että mahdollisen häiriön aikana raitioliikenne linjalla 13 keskeytyy.

Pasilan ja Kalasataman välillä kulkevat jatkossakin bussilinjat 59, 500 ja 510, jotka tarjoavat korvaavia yhteyksiä raitioliikenteen mahdollisen häiriön aikana.

Raitiovaunun liikkuessa ääntä aiheutuu eniten jyrkissä kaarteissa kiskon ja pyörän rajapinnassa. Kirskuntaa saadaan vähennettyä kiskoja rasvaamalla. 

Nihdin kääntösilmukkaan on asennettu automaattiset kiskonvoitelulaitteet, joiden avulla kääntösilmukan kaarteita voidellaan useammasta kohdasta. Tämän lisäksi linjaosuuksille levitetään rasvaa kaarteisiin tarpeen mukaan erityisen rasva-auton avulla.

Kruunusiltojen ratikkaliikenne alkaa tämän hetken arvion mukaan vuonna 2027. Nykysuunnitelmien mukaan linja 13 jatkaa entisellä reitillään Nihdistä Pasilaan. Yliskylästä Hakaniemeen ryhdytään liikennöimään uutta ratikkalinjaa 12, joka käyttää Nihdin pysäkkiä Konttisatamankadulla yhdessä linjan 13 kanssa.

Liikenteen aloittaa myös linja 11, Kruunuvuorenranta-Kalasatama-Pasila. Linjaa ajetaan samaa reittiä linjan 13 kanssa Sompasaaresta Länsi-Pasilaan. Ratikoita kulkee tuolloin Sompasaaren ja Pasilan välillä viiden minuutin välein.

Kun Kalasataman raitotiestä laadittiin yleissuunnitelmaa vuonna 2016, alueen asukkaat ja siellä muuten liikkuvat vastasivat kyselyyn, jossa he saattoivat kertoa joukkoliikenteeseen liittyvistä tarpeista ja toiveistaan. Kalasatamassa pidettiin ratikkahankkeesta myös asukastilaisuus sekä kaksi asukasiltaa, joissa oli mahdollista kommentoida suunnitelmia.

HSL laati vuonna 2020 kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelman, jossa hahmoteltiin raitioliikennettä aina vuoteen 2040 asti. Asukasvuorovaikutusta tehtiin koko suunnittelun ajan. Keskeisenä kanavana oli linjastosuunnitelmaa varten perustettu blogi.

HSL myös teki kaikille Helsingin seudun asukkaille suunnatun karttapohjaisen liikkumiskyselyn, jossa vastaajat kertoivat mielipiteitään siitä, miten raitioliikennettä tulisi kehittää. Vastauksissa sivuttiin myös Kalasataman ja Pasilan välisiä yhteyksiä.

Raideliikenteen kehittäminen ja laajentaminen ovat yksi tehokkaimpia tapoja pienentää liikenteen päästöjä. Ratikkaliikenteestä ei synny lähipäästöjä. Vaunujen sähkö tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä eli tuuli- ja vesivoimalla.

Nopeat raideyhteydet, joiden tuntumassa on runsaasti palveluja, vähentävät tarvetta henkilöauton käyttöön, jolloin autoilun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja ilmansaasteet vähenevät.

Raitioliikenne tukee Helsingin hiilineutraalisuustavoitetta, mikä tarkoittaa 80 prosentin kasvihuonekaasujen vähennystä vuosina 1990–2035. Tavoitteen vuoksi liikenteen päästöjen tulee vähentyä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä.

Raitiotiet myös säästävät kaupunkitilaa. Artic-raitiovaunu on noin 28 metriä pitkä ja siinä kulkee noin 200 matkustajaa. Jos sama määrä ihmisiä kulkee normaalikokoisissa henkilöautoissa yksi matkustaja autoa kohden, syntyy noin yhdeksänsadan metrin jono.

Ympäristönäkökohdat on otettu huomioon myös linjan 13 suunnittelussa. Vallilanlaakson osuus on vihrerataa, jonka päällä ei sallita autoliikennettä. Viherrata sitoo pölyä ja vähentää raitioliikenteestä syntyvää melua.

Linja tarjoaa nopeita yhteyksiä Helsingin vilkkaimmin kasvavien alueiden välille. Kalasatama on Helsingin suurimpia rakennusalueita, jossa työt jatkuvat aina 2030-luvun loppupuolelle asti.

Linjan 13 vaikutuspiirissä Kalasataman rakennusalueella (Sompasaari, Kalasatama, Hermanninranta, Kyläsaari ja Hanasaari) asuu vuonna 2040 arviolta 30 000 helsinkiläistä ja siellä on yli 10 000 työpaikkaa.

Pasila on jo nyt merkittävä joukkoliikenteen solmukohta, mutta uusille liikenneyhteyksille on edelleen tarvetta. Pasilassa työskentelee nykyarvioiden mukaan vuonna 2040 noin 50 000 henkeä eli kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Asukkaita Pasilassa on tuolloin jo lähes 30 000.
Pasila myös vahvistaa asemaansa tapahtumakaupunginosana ja monipuolisena palvelujen tarjoajana.