Vaihtamalla paranee? Liikenne kehittyy entistä verkostomaisemmaksi
Kun matkustat joukkoliikenteellä, saatat joutua vaihtamaan liikennevälineestä toiseen, mistä et välttämättä pidä. Toisaalta vaihdottomat yhteydet voivat joskus tarkoittaa keskinkertaista joukkoliikennepalvelua. Kerromme tässä tekstissä, miksi näin on, ja minkä vuoksi rakennamme verkostomaista linjastoa vaihdottomien yhteyksien sijasta.
Seuraava esimerkki kertoo tärkeimmän perusteen vaihdollisten yhteyksien puolesta.
Jos yhdistämme sata asuinaluetta kaikki omilla linjoillaan yhteen ja samaan paikkaan, vaikkapa johonkin aluekeskukseen, linjoja tarvitaan enintään sata. Mutta jos kaikilta alueilta halutaan myös yhteys toisiinsa, linjoja tarvittaisiin enimmillään lähes 5 000.
Tämä on ymmärrettävästi mahdotonta. Vaikka venyttäisimme liikenteen hoidon resurssit äärimmilleen, sinun pitäisi joka tapauksessa tottua erittäin harvoihin vuoroväleihin.
Liikkumistarpeet voi kuitenkin ratkaista myös toisin. Sen sijaan että teemme suoran linjan jokaisen asuinalueen välillä, voimme suunnitella suoran linjan asuinalueelta solmupisteisiin. Samalla täytyy toki varmistaa, että linjat liittyvät toisiinsa solmupisteissä ja että niiden aikataulut on sovitettu yhteen niin että vaihdot ovat sujuvia.
Verrataan edellistä mallia runkoverkostoon. Alueelta kulkee ainoastaan yksi liityntälinja, mutta se kulkee 10 minuutin välein, joten keskimääräinen odotusaika on 5 minuuttia. Matkustamme linjalla solmupisteeseen ja jäämme pois.
Koska solmupiste on lähtöpisteen ja määränpään puolivälissä, jäljellä oleva matka-aika määränpäähän on 10 minuuttia. Nyt odotamme siis jatkoyhteyttä määränpäähän. Se kulkee myös 10 minuutin välein, joten keskimääräinen odotusaikamme on taas 5 minuuttia.
Keskimääräinen matka-aika on siis: Odotus 5 minuuttia + matkustus 10 minuuttia + Odotus 5 minuuttia + matkustus 10 minuuttia = 30 minuuttia.
Verkostossa matkustaminen on siis nopeampaa vaikka se vaatisi vaihtamista. Voimme tarjota verkostoimaisilla linjoilla samoilla resursseilla tiheämpää liikennettä ja parempaa palvelua.
Voit toki ajatella, että odotusajalla ei ole merkitystä, koska pystyt sovittamaan matkustamisesi myös harvemmin kulkevan linjan aikatauluun. Mutta entä jos joudut harvan liikenteen takia matkustamaan aamulla töihin niin, että olet perillä jo huomattavasti ennen työaikasi alkua? Etkö käyttäisi tuon ajan mieluummin vaikka nukkumalla hieman pitempään?
Se, että rakentaisit harvoin kulkevien linjojen ja pitkien odotusaikojen ympärille sujuvaa liikkumista, on tuskin kovin helppoa varsinkaan silloin, jos teet paljon matkoja päivässä.
Suunnittelemme joukkoliikennettä enemmistön matkustustarpeiden mukaan. Tiheä verkostomainen linjasto palvelee suurinta osaa matkustajista huomattavasti paremmin kuin harvojen suorien linjojen verkko. Tämä on perusta, jolle rakennamme joukkoliikenteen runkoverkkoa.
Busseihin olemme lisänneet tietoa vaihtoyhteyksistä. Esimerkiksi useista runkolinjabusseista löytyy jo uusia näyttöjä, joista löydät tiedon seuraavisti pysäkeistä sekä matkan etenemisestä. Näytöillä kerrotaan myös linjoista, joihin sinulla on matkan varrella mahdollisuus vaihtaa.
Pysäkkien reaaliaikaiset aikataulunäytöt kertovat, kuinka monta minuuttia on seuraavan vuoron saapumisen. Myös terminaalit on varustettu aikataulunäytöillä, joista voi seurata kaikkien terminaalilta kulkevien vuorojen tietoja.
Runkoverkon asemien ja pysäkkien läheisyyteen rakennetaan koko ajan lisää pysäköintipaikkoja pyörille ja muulle liityntäliikenteelle. Joukkoliikenteen runkoverkon yhdistäminen muihin liikennemuotoihin helpottuu siis koko ajan.
Runkoverkon solmukohdissa eli liikenteen vaihtopaikoissa katkeamattomalla opastuksella on erittäin suuri merkitys. Asiakkaittemme on löydettävä jatkoyhteys helposti ja vaivattomasti. Terminaalien pysäkit on merkitty laiturinumeroilla, jotta jatkoyhteys löytyisi mahdollisimman helposti. Matkan tueksi on olemassa terminaalikarttoja, joista löytyvät kaikki terminaalin linjat sekä mahdolliset erilliset esteettömät reitit.
Reittioppaassa tunnistat runkoverkon linjat väreistä, jotka vastaavat liikennevälineiden värejä; lähijunat ovat violetteja ja metrot sekä runkobussit oransseja. Reittioppaan ehdotuksista löytyvät myös bussien käyttämät laiturit sekä niiden väliset kävelyreitit sekä arvioitu kävelymatka.
Kaikkien näiden konkreettisten parannusten kautta helpotamme matkustamista runkolinjoilla.
Tavoitteemme on se, että matkustaminen joukkoliikenteessä on vaivatonta kaikille riippumatta matkustustarpeesta tai matkan ajankohdasta.
Joona Packalén, matkustajainformaatiopäällikkö
Jenö Adam, joukkoliikennesuunnittelija
Jussi Saarinen, joukkoliikennesuunnittelija