Polttoaineiden kallistuminen nostaa kustannuksiamme, mutta se voi myös lisätä joukkoliikenteen käyttöä

Öljyn hinta on kivunnut viime aikoina ylöspäin, mikä tekee kukkaroomme ison loven. Yli 70 prosenttia toimintakuluistamme koostuu operointikustannuksista, joita maksamme liikennöitsijöille joukkoliikenteen hoidosta.

Yli puolet liikenteen hoidosta maksamistamme rahoista kuluu bussiliikenteeseen, johon polttoaineiden hintojen kehitys vaikuttaa merkittävästi.

Noin yhden prosenttiyksikön dieselin tai muun energian hinta aiheuttaa operointikustannuksissa noin 0,5 miljoonan euron vuosikustannusten lisäyksen. Viiden prosenttiyksikön kustannusten kasvu aiheuttaa jo vajaan kolmen miljoonan euron lisän vuositason kustannuksiin.

Kustannustason nousu näkyy lyhyellä viiveellä suoraan bussiliikennöitsijöille maksettavissa korvauksissa. Bussiliikennöitsijöiden kanssa tekemissämme sopimuksissa on indeksiehto, jonka mukaan liikenteestä maksamiamme korvauksia tarkistetaan kuukausittain hintojen nousun mukaisesti.

 

Tilanne on sikäli epäkiitollinen, että emme ole vielä ehtineet paikata koronapandemian aiheuttamaa kuoppaa taloudellemme.

Emme voi myöskään vaikuttaa polttoaineiden hintoihin, mutta valtiovallan vastaantulo olisi tervetullut. Laki vaatii sekoittamaan fossiilisen dieselin joukkoon muun muassa jäteraaka-aineista tehtyä biopolttoainetta. Tällä hetkellä myös biopolttoaineen hinta on korkealla, joten sekoitevelvoitteen lieventäminen laskisi dieselin hintaa.

Polttoaineiden hinnat heittelevät joskus nopeastikin, mutta meillä on pitkiä sopimuksia bussiliikennöitsijöiden kanssa, joten mahdollisuutemme reagoida hintojen muutoksiin palvelutasoa säätelemällä ovat rajalliset.

 

Suunnittelemme parhaillamme tulevan syksyn liikennetarjontaa ja ensisijainen syy liikenteen kustannusten viilaamiseen on edelleen koronapandemia. 

Jos lipputulot kehittyvät talousarviossa arvioidun mukaisesti ja kustannusten nousu pysyy kohtuullisissa rajoissa, selviämme toistaiseksi kustannusten kasvun aiheuttamasta paineesta. Epävarmuutta on toki paljon ilmassa. Seuraamme koko ajan talouden kehitystä sekä sitä, kuinka matkustaminen palautuu koronapandemian aiheuttamasta kuopasta.

Pitkällä tähtäimellä taloutemme tasapainottaminen aiheuttanee paineita korottaa lippujen hintoja, tarkastella palvelutasoa, korottaa kuntien maksuosuuksia tai tavoitella lisätukea valtiolta. Todennäköisesti joudumme käyttämään kaikkia näitä keinoja saadaksemme talouden tasapainoon.

Kallis öljy jouduttaa siirtymistä sähköbusseihin niin meillä kuin muuallakin. Helsingin seudulla kulki viime vuoden lopulla lähes 180 sähköbussia.

Tavoitteemme on se, että jo ensi vuonna kolmannes tilaamamme liikenteen busseista kulkee sähköllä, mikä tarkoittaa noin 400 bussia. Virtansa ne saavat pohjoismaissa tuotetusta vesi-, tuuli-, vesi- tai aurinkosähköstä.

Sähköbusseista on kaksinkertainen hyöty. Paitsi että lähipäästöt vähenevät, sähköbussit auttavat liikennettä irtautumaan fossiilisista polttoaineista, mikä on koko Euroopan laajuinen tavoite.

Tutkimusten mukaan kallis henkilöautoilu lisää joukkoliikenteen käyttöä.

Joukkoliikenne voi myös hyötyä korkeasta öljyn hinnasta. Tutkimusten mukaan kallis henkilöautoilu lisää joukkoliikenteen käyttöä. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä ja edellyttävät sitä, että bensiinin hinta jää korkealle tasolle riittävän pitkäksi aikaa.

Meidän puolestamme pitää miettiä muun muassa sitä, kuinka paljon meidän kannattaa kustannuspaineittemme vuoksi nostaa lippujen hintoja, kun kalliimmat liput puolestaan heikentävät joukkoliikenteen vetovoimaa.

Ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen, HSL

Osastonjohtaja Johanna Wallin, HSL

Talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, HSL