Blogi: Pandemian loppu häämöttää - HSL tähtää uuteen nousuun
Olemme täällä Helsingin seudun liikenteessä pitäneet yllä joukkoliikenteen palvelutasoa pian puolitoista vuotta koronaolosuhteissa. Olemme mahdollistaneet työmatkat niitä tarvitseville sekä matkat harrasteisiin ja luontoon niitä kaipaaville. Olemme tarjonneet mahdollisuuden liikkua normaaliin tapaan epänormaalina aikana.
On syytä kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä sekä monin paikoin kärsivällisyydestä. Yhteiset ponnistelut terveysturvallisuuden varmistamiseksi joukkoliikenteessä ovat onnistuneet – joukkoliikenteen rooli epidemian leviämisessä näyttää olleen häviävän pieni.
Tahdon kiittää asiakkaitamme myös saamastamme palautteesta. Tuoreessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa 90 prosenttia vastaajista oli joukkoliikenteen palveluihin erittäin tai melko tyytyväisiä.
Tällä hetkellä katseemme on optimistisesti suuntautunut koronan jälkeiseen aikaan, johon sisältyy suuria kysymysmerkkejä. Miten asiakkaiden työmatkat ja yleiset liikkumisen tarpeet kehittyvät, kun etätyö ja monipaikkainen työ jäävät yhä useammalla pysyväksi käytännöiksi? Miten turvata joukkoliikenteen palvelutaso niille, joille etätyö ei ole vaihtoehto? Kuinka HSL voi tukea kestävän kulkutapaosuuden vahvistumista ja tarjota asiakkaille sujuvia liikkumisen ketjuja? Näiden muutosten rinnalla HSL joutuu pohtimaan keinoja koronan runteleman taloutensa tervehdyttämiseen.
Tasainen kasvu päättyi äkkipudotukseen
Joukkoliikenne kasvoi tasaisesti tammi-helmikuuhun 2020 asti, mitä seurasi romahdus. Nyt erilaiset selvitykset osoittavat, että työn tekeminen muuttuu monilla työpaikoilla. Oma arviomme on, että joukkoliikenteen asiakasmäärät eivät palaudu pandemiaa edeltävälle tasolle vielä moneen vuoteen. Liikkumisen kuormittuminen voi myös muuttua niin, että aamu- ja iltaruuhkat ovat pienempiä kuin aikaisemmin. Voi käydä myös niin, että vapaa-ajan liikkuminen lisääntyy ihmisten viettäessä työpäiviään kotona.
Taloudellinen yhtälömme on haastava. Olemme joutuneet ottamaan mittavasti velkaa palvelutason ylläpitämiseen. Lipputulot ovat edelleen alhaisella tasolla. Tulevan kymmenen vuoden aikana infrakustannukset nousevat jopa sadalla miljoonalla eurolla.
Nämä infrakustannukset eivät toki synny tyhjästä, vaan syynä ovat mittavat investoinnit, joita pääkaupunkiseudulla tehdään erityisesti ratoihin: länsimetron toinen vaihe, uudet pikaraitiotiet sekä suunnitellut kaupunkiratojen jatkot. Niiden valmistuttua joukkoliikenteen palvelutaso on ottanut merkittävän harppauksen eteenpäin.
Koko Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuus muodostaa pohjan joukkoliikenteen toimintaedellytyksille. Tänä vuonna käynnistynyt MAL 2023 -työ suuntaa syksyllä seudun yhteisen vision ja tavoitteiden muodostamiseen.
Kohti parempaa asiakaskokemusta uuden strategian avulla
Aika on näin ollen otollinen oman strategiamme määrittelylle. Tämä työ tehdään kuluvan vuoden aikana.
Lähtökohtanamme on meidän asiakkaamme ja hänen liikkumisen tarpeensa. Tavoitteena on palauttaa asiakkaiden luottamus joukkoliikenteeseen ja näin rakentaa portaat myös talouden tervehdyttämiselle. Tahdomme kehittyä yhä vahvemmin sujuvan ja kestävän liikkumisen mahdollistajaksi, joka tarjoaa digitaalisuuden avulla yhä helpompia tapoja käyttää joukkoliikennettä – pelkästään tai osana oman liikkumisen kokonaisuutta. Arvioimme ja haemme aktiivisesti tapoja luoda joukkoliikenteestä yhä helpompi ja vetovoimaisempi vaihtoehto.
Tästä asiakaslähtöisestä kehittämisestä yksi esimerkki on tämän kesän kokeilu Tuusulassa kulkevissa busseissa, joihin voi ottaa mukaan oman polkupyörän, mikä mahdollistaa yhä sujuvamman asiakaskokemuksen.
Taikasauvaa ei kuitenkaan ole. Tulevaisuuteen katsovan strategiatyömme onnistuminen vaatii huolellista työtä. Mutta se edellyttää myös laajemman kuvan rakentamista, jossa tarvitsemme keskusteluja kumppaneiden, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa.
Uskon, että yhteistyö on avain yhä parempaan joukkoliikenteen palveluun ja tyytyväisten asiakkaiden joukon kasvuun.
Mika Nykänen
toimitusjohtaja