Blogi: Missä on bussipysäkin paikka?

Saamme aika-ajoin kysymyksiä ja palautetta bussipysäkkien paikoista, useimmiten silloin, jos linjastomuutoksen yhteydessä jokin pysäkki jää pois käytöstä. Silloin tällöin saamme myös toiveita uuden bussipysäkin perustamisesta.

Lähtökohta uutta bussilinjaa suunniteltaessa on useimmiten se, että linja suunnitellaan sinne, missä kunta on tehnyt suunnitelman maankäytöstä. Kunnat osoittavat kaavoituksessa ja katusuunnittelussa pysäkkien paikat. Toisaalta meillä on liikenteen tilaajana mahdollisuus päättää, mitä pysäkkejä käytämme liikennöintiin.

Roolimme pysäkkien sijoittelussa on siis ennen kaikkea neuvoa antava. Jos tarvetta ilmenee, käymme keskusteluja kunnan kanssa, onko jonkun pysäkin siirtäminen tai uudelleen avaaminen mahdollista.

Joukkoliikenteen suunnitteluohjeemme antaa osviittaa pysäkkien sijoittelusta. HSL-alue on jaettu palvelutasoluokkiin sen mukaan, mikä on joukkoliikenteen asema kullakin alueella. Korkeimmalla viiden tähden alueella joukkoliikennettä voidaan pitää ensisijaisena kulkutapana. Asteikon toisessa päässä ovat haja-asutusalueet, joiden joukkoliikenteen tarjonta rajoittuu koululaislähtöihin.

Kävelymatkat pysäkeille ovat korkeamman palvelutason alueilla lyhyempiä kuin matalamman tason alueilla. Ohjearvo viiden tähden alueelle on se, että kävelyetäisyydet runkobussilinjan pysäkille voivat olla linnuntietä mitattuna maksimissaan 800 metriä ja muun bussilinjan pysäkille 400 metriä. Seuraavaksi korkeimmalla alueella vastaavat luvut ovat 800 ja 600 metriä.

Suunnitteluohjeemme on kuitenkin vain suuntaa antava ja tosielämä on monisyisempää. Kävelyetäisyyksiin pysäkeille vaikuttavat muun muassa alueen palveluiden sijoittuminen, maankäyttö sekä käytettävissä olevat kävelyreitit.

Jos alueella on paljon sellaisia käyttäjiä, jotka tarvitsevat esteetöntä reittiä, yhteyksiä on arvioitava erikseen. Maastonmuodot, esimerkiksi jyrkät mäet on tarpeen mukaan otettava huomioon. Jos alueella kulkee paljon linjoja ja vuoroja on tarjolla paljon, kävelyetäisyydet voivat olla pitempiä.

Kävelyetäisyyksien minimointikaan ei ole itsetarkoitus. Jos pysäkkejä on liian tiheässä, bussien nopeus laskee ja matka-ajat kasvavat. Syksyllä 2021 liikenteeseen tuli neljä uutta runkobussilinjaa. Kun linja 562 muuttui runkolinjaksi 570, itävantaalaiset harmistuivat siitä, että joitain entisen linjan pysäkkejä jäi pois käytöstä. Tärkein syy pysäkkien poistamiseen oli juuri se, että liikennettä oli tarkoitus nopeuttaa, mikä on runkolinjojen idea.

Oman lisämausteensa pysäkkien sijoitteluun tuo se, että linjojen suunnittelu saattaa joskus kestää pitkään. Kun ryhdymme suunnittelemaan uutta bussilinjaa, arvoimme pysäkkien paikkoja nousijamäärien sekä työpaikkojen ja asuntojen sijoittumisen perusteella. Maankäyttö on joskus saattanut kääntyä uuteen asentoon siinä vaiheessa, kun linjan liikenne alkaa, jolloin myös pysäkkien määrää ja paikkoja saattaa olla tarpeen miettiä uudelleen.

Mikä sitten olisi riittävä määrä asiakaspalautetta, jotta ryhtyisimme käymään kunnan kanssa keskustelua uuden pysäkin perustamisesta tai jo käytöstä poistetun palauttamisesta? Meillä ei ole kysymykseen patenttivastausta. Arvioimme tilanteita ja tarpeita tapauskohtaisesti. Meidän ja kuntien yhteinen tavoite on joka tapauksessa sijoittaa pysäkit aina mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Se on tärkeämpää kuin esimerkiksi pysäkkien tarkka etäisyys toisistaan.

Aleksi Manninen
Ryhmäpäällikkö, Linjasto- ja aikataulusuunnittelu