MAL 2023 -suunnittelukierros tuo uusia keinoja sosiaalisten vaikutusten arviointiin
MAL 2023 -suunnittelun osana tehdään vaikutusten arviointia. Sen avulla tunnistetaan, miten ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat ja mitä seurauksia on sillä, jos ne toteutuvat tai toisaalta, jos ne jäävät toteutumatta.
Edellisellä, MAL 2019 -suunnittelukierroksella MAL-työn vaikutusten arviointia kehitettiin monien liikenne-ennustemallilla tuotettavien mittareiden sekä taloudellisen vaikutusten osalta. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointi otti suuria harppauksia etenkin liikenteen päästöjen arvioimisen osalta. Sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset eivät olleet tuolloin arvioinnin kehittämisen ytimessä, vaikka muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä teemoja arviointiinkin monesta näkökulmasta.
Sosiaalisia vaikutuksia ovat esimerkiksi saavutettavuus ja liikenneturvallisuus
MAL 2023 kierroksella on haluttu lisätä ymmärrystä sosiaalisista vaikutuksista ja kehittää menetelmiä niiden arviointiin. Arvioinnin kehittäminen käynnistettiin 2020 valmistuneella ”Liikenteen sosiaaliset vaikutukset ja vaikutusten jakautuminen Helsingin seudulla” -työllä (Pakkanen 2020). Työssä tunnistettiin liikenteen sosiaaliset vaikutukset, tehtiin rajausta strategisen MAL-suunnittelutason pääteemoihin sekä luotiin vaikutusten jakautumisen arvioinnin tarkistuslistaa. Kun arvioidaan sosiaalisia vaikutuksia koko Helsingin seudun tasolla, keskeisiä teemoja ovat saavutettavuus, lähipäästöt, melu, liikenneturvallisuus sekä aktiivisten kulkumuotojen - kuten kävelyn ja pyöräilyn - vaikutukset.
Saavutettavuusvaikutukset ovat keskeisimpiä MAL-suunnitelman vaikutuksia. Ne kuvaavat sekä liikennejärjestelmän kehittämisen että maankäytön ratkaisujen vaikutuksia. Vaikutusten jakautumisen osalta tunnistettiin hiljaisia ja haavoittuvia ryhmiä kuten pienituloiset, lapset, ikääntyneet, sydän- ja verisuonisairaat, astmaatikot ja liikkumisesteiset.
Lähipäästöt, melu ja onnettomuudet tuottavat merkittäviä terveyshaittoja, kävely ja pyöräily terveyshyötyjä
Liikenteen sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty eteenpäin keväällä 2021 valmistuneessa terveysmittarityössä, jossa osin jatkokehitettiin MAL 2019 terveysmittareita (liikenneturvallisuus, liikenteen melulle altistuminen) sekä tuotettiin uusia mittareita (liikenteen lähipäästöille altistuminen, aktiivisen liikkumisen terveyshyödyt) (HSL 2021). Työssä tarkasteltiin myös nykytilan terveyshaittoja- ja hyötyjä seudun asukasta kohden. Melu, onnettomuudet ja lähipäästöt tuottavat nykytilan lähtötiedoilla yhteensä noin 780 euron terveyshaitat vuodessa asukasta kohden Helsingin seudulla.
Kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyt ovat puolestaan jopa 2290 euroa vuodessa asukasta kohden. Terveysmittarit toimivat parhaiten yksittäisten mittareiden muutoksen kuvaamisessa MAL-työssä, mutta nykytilan arviot ovat linjassa Suomen ympäristökeskuksen tuoreen raportin tautitaakka-arvioiden kanssa, ja nykytilan kuvauskin voidaan todeta realistiseksi (Lehtomäki et al. 2021).
Kuinka helppoa on saavuttaa tarvitsemansa palvelut? Saavutettavuudessa on eroja tuloluokkien ja ikäryhmien kesken
Liikenteen sosiaalisia vaikutuksia on kehitetty keväällä 2021 myös saavutettavuuden jakautumistarkastelujen osalta. Liikenne-ennustemallin Helmet 4.0:n agenttiamallinnus mahdollistaa saavutettavuuden tarkastelut väestöryhmäkohtaisesti. Kehitystyössä on muodostettu saavutettavuustarkastelut ikäryhmittäin, tuloluokittain sekä sukupuolen mukaan. Tarkastelujen avulla pystytään arvioimaan eri MAL-suunnitelmaversioiden vaikutuksia saavutettavuuteen eri väestöryhmissä.
Saavutettavuuden jakautumiseen vaikuttaa mm. sijainti (esim. eri väestöryhmät painottuvat maantieteellisesti eri paikkoihin) eri matkatyyppien määrät (eri väestöryhmät tekevät erilaisia matkoja) sekä auton käyttömahdollisuus.
Nykytilatarkastelujen pohjalta voidaan todeta, että saavutettavuuserot näyttäytyvät hyvin pieninä sukupuolen mukaan tarkasteltuna, mutta ikäryhmittäin ja tuloluokittain eroja löytyy enemmän. Eri alueita tarkasteltaessa huomataan, että saavutettavuuserot eri väestöryhmien välillä ovat pienimpiä Helsingissä ja suurempia muualla pääkaupunkiseudulla sekä kehyskunnissa. Väestöryhmittäin tarkasteltuna etenkin lasten ja nuorten muita ryhmiä heikompi saavutettavuus nousee esiin. Tämä korostuu alueilla, joilla kävely, pyöräily tai joukkoliikenne ei ole kaikilla matkoilla mahdollinen vaihtoehto.
Liikkumisen ja asumisen kustannukset tasapainottavat toisiaan alueellisesti
Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on kehitetty myös menetelmä liikkumisen ja asumisen kustannusten yhteistarkasteluun. Tarkastelulla halutaan huomioida asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavien liikkumisen kustannusten ohella myös asumisesta ja muusta kuluttamisesta saatavat hyödyt. Menetelmää voidaan hyödyntää MAL-suunnitelmaversioiden vaikutusten arvioinnissa, mutta menetelmällä ei ennusteta asumiskustannusten muutoksia. Vain liikkumisen kustannuksia ennustetaan liikenne-ennustemallin avulla myös tulevaisuuteen.
Liikkumisen kustannusten osalta muutokset johtuvat liikennejärjestelmän ja maankäytön muutosten aiheuttamista matkustusmuutoksista tai suunnitelmaan sisältyvistä hinnoittelumuutoksista, mutta henkilöauton käyttökustannusten osalta ei ennusteta kehitystä esimerkiksi käyttövoimien hinnoittelussa. Nykytilatarkastelun pohjalta voidaan todeta, että liikkumisen ja asumisen kustannukset tasapainottavat toisiaan alueellisesti siten, että kokonaiskustannukset ovat eri puolilla seutua hyvin lähellä toisiaan.
Uutta tietoa on saatu lasten ja nuorten, ulkomaalaistaustaisen väestön sekä naisten ja miesten liikkumistottumuksista
Eri väestöryhmien liikkumisesta on valmistunut tuoreita raportteja ja tutkimuksia, joita hyödynnetään vaikutusten jakautumisen arvioinnissa. Gender&Mobility -raportissa on tutkittu miesten ja naisten liikkumistapoja ja kokemuksia (Ramboll 2021). Tutkimuksessa tehtiin asiantuntijahaastatteluita, kyselytutkimus sekä fokusryhmähaastatteluita. Työssä tunnistettiin, että sukupuolten väliset erot ovat suuria sekä liikkumistottumuksissa että asenteissa eri liikennemuotoja kohtaan.
Ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne ja liikkumistottumukset Helsingin seudulla -tutkimuksessa selvitettiin, millaisia Helsingin seudun ulkomaalaistaustaiset asukkaat ovat väestöryhmänä ja miten paljon he käyttävät eri kulkutapoja (Brandt 2021). Helsingin seudun lasten ja nuorten liikkumistavat arkipäivän matkoilla -työssä tutkittiin syksyllä 2018 kerätyllä HSL:n Liikkumistutkimusaineistolla Helsingin seudun 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumistapoja ja fyysisen aktiivisuuden määrää arkipäivän matkoilla (Hallikainen 2021). Ikääntyneen väestön liikkumistottumukset Helsingin seudulla -työssä selvitettiin Helsingin seudun 65 vuotta täyttäneiden liikkumista ja liikkumiseen yhteydessä olevia tekijöitä, hyödyntäen vuoden 2018 liikkumistutkimuksen aineistoa (Tennilä 2021).
Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty paljon ja kehitetään edelleen
Yhteenvetona voidaan todeta, että sosiaalisten vaikutusten arviointiin on tuotettu paljon lisää menetelmiä ja taustatietoa. Painopiste on ollut etenkin liikennejärjestelmän vaikutuksissa, mutta saavutettavuuden monipuolinen tarkastelu tuo myös maankäytön vaikutuksia esiin. Asumisen osalta sosiaalisten vaikutusten arviointia tullaan kehittämään edelleen etenkin alueellisen eriytymisen näkökulmasta. Lisäksi palvelujen ja viheralueiden saavutettavuus ovat hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeiksi tunnistettuja teemoja, joiden arviointia tullaan kehittämään.
MAL 2023 -puiteohjelmassa tunnistettiin suunnittelun yhdeksi keskeiseksi näkökulmaksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Meillä on nyt uusia työkaluja tämän teeman tarkasteluun, mutta oikeudenmukaisuuden määrittelyä MAL-työssä ei ole vielä tehty. On siis vielä paljon pohdittavaa ja pureksittavaa sen osalta, kuinka oikeudenmukainen seutu on nykytilanteessa, ja mitä konkreettisia tavoitteita meillä voi olla oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Olemme mielenkiintoisten ja tärkeiden kysymysten äärellä!