Arjen helpottaminen kannustaa hybridityötä tekevän toimistolle

Jos teet tiimisi kanssa asiantuntijatyötä, tiedät, että molemmissa on puolensa: kotona ahertaminen tuo helppoutta päiviin, toimiston yhteisöllisyys antaa uutta kulmaa. Viime vuosina etätyö on juurtunut rutiiniksi, ja ihmiset kohtaavat kasvokkain vain harvakseltaan. Työpaikoilla pohditaan, miten lähipäivien määrä saataisiin nousuun.

HSL-1334__uutiskuva.jpg

Teimme yhdessä VR:n kanssa tutkimuksen, joka osoittaa, että työnantajien haaste on todellinen. Kyselyn vastaajista 75 % arvioi, että he jatkavat työskentelyään nykyisellä läsnä- ja etätyön rytmityksellä myös seuraavan vuoden aikana. Joka kymmenes vastaaja aikoo lisätä etätyöskentelyään ja vain 7 % vastaajista arvioi vähentävänsä sitä.

Konttorille kannustamiseen on hyvät perusteet. Lähipäivinä on helppo päästä kärryille siitä, keitä naapuritiimeihin onkaan viime aikoina rekrytty, ja yhteisiä puheenaiheita löytyy luontevammin kuin Teamsissa. Yksin puurtamisen tunne hälvenee, ja kahvikoneen luona löytyy ratkaisuja niihinkin ongelmiin, joille ei ole erikseen kalenteroitu palaveriaikaa.

Arjen sujuvuus ratkaisee, kun työntekijä päättää, lähteekö hän toimistolle vai ei. Yksilön näkökulmasta lähipäivä on nimittäin muutakin kuin kohtaamisia tiimin kanssa. Siihen liittyy päiväkoti- tai ruokakauppareitin optimointia ja parhaiten sopivan kulkumuodon valintaa. Siihen liittyy stressiä aikatauluista ja matkustamisesta

Markkinoille on tullut viime vuosina uudenlaisia tapoja työntekijöiden sitouttamiseen. Saldomuotoinen työmatkaetu on esimerkki kannustimesta, joka vastaa juuri hybridityön tarpeisiin. 

Hyvistä osaajista käydään monilla aloilla kovaa kilpailua. Silti vasta harvat edelläkävijät ovat havahtuneet siihen, että uusi aika vaatii uudenlaisia ratkaisuja.

Konkreettisia porkkanoita vai toiveikasta viestintää?

Osa työnantajista on kokeillut keppistrategiaa, eli sitovia ohjeistuksia toimistolle saapumisesta. Kaksi tai kolme päivää viikossa ei kuulosta paljolta, jos ennen pandemiaa toimistopäiviä oli viisi ja sillä selvä. Perustelussa on suuri “mutta”: asiantuntijatyön normit eivät ole ennallaan. Jos tyydyt suoraviivaisiin käskyihin, saat vastaukseksi luultavasti jupinaa. 

Toiset korostavat valinnanvapautta pehmeämmällä tavalla. Silloin käytät viestinnän keinoja motivoidaksesi työntekijöitä yhteisiin kohtaamisiin. Muistutat heitä ehkä hyvinvoinnista, panostat viihtyisiin tiloihin ja järjestät lautapeli-iltapäiviä.

“Vaikuttaa siltä, että hybridityön kannustimet kannattaa kytkeä konkretiaan ja arkeen.”

Hyvä niin, sillä kannustavaa ilmapiiriä ja viihtyisyyttä tarvitaan. Pohdi silti, ovatko ne todellisia porkkanoita toimistolle saapumiseen.

Kyselytutkimuksemme kertoi, että toimiston vetovoimatekijät ovat lopulta hyvin yksinkertaisia. Sosiaaliset kontaktit, arjen parempi rytmittyminen ja mahdollisuus erottaa työ vapaa-ajasta olivat syitä, joita läsnätyön puolesta liputtavat vastaajat listasivat.

Etätyössä viihtyvistä yli puolet mainitsi, että stressin tunteen väheneminen arjessa sekä työmatkoihin kuluva aika ja raha painavat vaakakupissa kotiin jäämisen puolesta. Vaikuttaa siltä, että hybridityön kannustimet kannattaa kytkeä konkretiaan ja arkeen.

Hybridityön aika = ilmaisten parkkipaikkojen jälkeinen aika?

Kun työpaikalla tulee puhe arjen helpottamisesta, on edullinen pysäköinti ollut pitkään se virallinen vakiovastaus ongelmiin. Joissain yrityskulttuureissa parkkipaikat on kovakoodattu osaksi firman DNA:ta ja ulkoista imagoa. Korona-ajan tyhjissä halleissa moni firma pystyi vieläpä tarjoamaan parkkiruudun työntekijälle ilmaiseksi.

Nyt yrityksesi saattaa olla yksi niistä, jotka kipuilevat muuttuneiden olosuhteiden keskellä. Miten sitouttaa ja tukea työntekijöitä, kun…

  • …toimitilojen tarvetta arvioidaan hybridityön vuoksi uudelleen. Tilojen koko saattaa pienentyä, mutta sijainti hyvien liikenneyhteyksien äärellä on entistä tärkeämpi. Usein se tarkoittaa, että pysäköintitilat vähenevät.
  • …ihmisten liikkuminen on jälleen lisääntynyt ja kustannukset kasvaneet, eli parkkipaikkoja ei voida enää tarjota ilmaiseksi. Saavutetuista eduista luopuminen ei ole helppoa, joten tilalle on keksittävä muuta.
  • …yrityksiltä vaaditaan tekoja ja mitattavia näyttöjä ympäristövastuullisuudesta. Vastuullisuus kytkeytyy tiiviisti työnantajamielikuvaan.

 

Etenkin 19–35-vuotiaat toivovat työnantajalta kannustimia julkisilla liikennevälineillä matkustamiseen. Yksityisautoiluun rohkaisu on työnantajalta valinta sekin – valinta, joka ei enää puhuttele nuorimpia sukupolvia.

Toimistopäivän kynnys voi olla kertalipun korkuinen

Jos käytät joukkoliikennettä säännöllisesti mutta et päivittäin, tunnistat puntaroinnin lipun ostamisen hetkellä. Yksittäisen lipun ostaminen muistuttaa rahanmenosta joka kerta, kun astut kyytiin. Kuukausilippuun satsaaminen kiinnostaa, mutta päässäsi alkaa rullata laskelmia kotipäivistä ja toimistopäivistä.

Yli puolet kyselyymme vastanneista mainitsi, että rahansäästö on tärkeä syy valita etäpäivä toimiston sijaan. Summat voivat olla asiantuntijan kuukausipalkkaan suhteutettuna pieniä, mutta mielikuvien tasolla niillä on vaikutusta. 

Lounas-, liikunta- ja kulttuuriedut – rahallisesti arvokkaita arjen helpottajia kaikki – ovat työnantajan näkökulmasta ennen kaikkea tapoja huolehtia hyvinvoinnista. Työpaikalle siirtymisen, samoin kuin suoran puheen rahasta, moni mieltää sen sijaan yksityisasiaksi.

Onko työmatkustus edelleen yksityisasia? Tutkimustulostemme valossa näyttää siltä, että matkustusstressiin kannattaa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. 

Asuinpaikkaan ja työmatkaan kuluvaan aikaan työnantaja ei voi vaikuttaa. Siksi kompensoinnin mahdollisuus löytyy työmatkojen rahallisesta tukemisesta.

“Yli puolet HSL:n ja VR:n kyselyyn vastanneista mainitsi, että rahansäästö on tärkeä syy valita etäpäivä toimiston sijaan.”

Kiinnostus työmatkaetuun korkealla

Hybridityöntekijän kynnys lähteä toimistolle madaltuu liikkumista helpottamalla, oli välineenä sitten työsuhdepyörä, perheen luottofarmari, ratikka, bussi tai juna. 

Jos tiimissäsi on paljon nuoria kaupunkilaisia ja toimisto sijaitsee hyvien yhteyksien äärellä, julkisen liikenteen työmatkaedulle on taatusti kysyntää. Jos taas välimatkat ovat pitkiä, ikäjakauma keski-ikäisempi tai iltapäivät jatkuvat lasten harrastusrumballa, autoilijoita on luultavasti joukossa enemmän.

Voit tarjota kaikille saman edun tai päättää summan, jolla subventoit jokaisen itse valitsemaa matkustustapaa. Paras ratkaisu riippuu ihmisistä, sijainneista ja hybridityön tekemisen tavoista sekä siitä, millaisia arvoja haluat yrityksenä viestittää.

Tilausta uusille kannustimille joka tapauksessa on. Kyselyymme vastanneista jopa kolme neljästä arvioi, että työmatkaedun tarjoaminen parantaisi mielikuvaa työnantajasta. Toisaalta vastaajista 61 % kertoi, ettei etu ole vielä käytössä. 

On rohkeaa valita porkkanoiksi kannustimia, jotka ulottuvat varsinaisen työpäivän ja toimiston seinien ulkopuolelle. Mitä sanot, tahdotko kuulua edelläkävijöihin?

Tutustu työmatkaetuun